Nyt jos koskaan kannattaa tukea suomalaista työtä

Suomalaiset haluavat todistetusti tukea suomalaista tuotantoa ostamalla kotimaisia tuotteita ja palveluita. Haluamme myös todennäköisesti jatkossakin antaa tukea kotimaisuudelle.  Kotimainen tuotanto on monelle Suomalaiselle yrityksille ylpeyden aihe, eikä suotta....

Onko tarve tehostaa ja yhtenäistää toimintaa?

Prosessit kyllä tiedostetaan, mutta prosesseja ei kunnolla tunneta. Toiminta on hajanaista, ja usein myös ovat sopimatta yritystason periaatteet, sekä toiminnalliset rakenteet. Seurauksena on, tapahtumat jäävät hyvin ratkaisematta / keskeneräisiksi. Ratkaistut asiat...

Konsultoimme

asiakkaan palvelupolusta ja ydinprosesseista digitaalisiin prosesseihin. Suunnittelussa keskeisintä on asiakaslähtöisyys, organisaation perustehtävää tukevat kyvykkyydet ja tiedonhallinta.

#operointi #ylläpito #kehittäminen #prosessienkehittäminen #muutostenhallinta #toiminnankehittäminen #tiedonhallinta #järjestelmäarkkitehtuuri #kokonaisarkkitehtuuri

Mikä ICT-arkkitehtuuri?

Vertaus. Yleiskaava on maankäytön suunnitelma ja mitä jos esimerkiksi kaupunkisuunnittelusta jätettäisiin pois yleiskaava? Miten sovitettaisiin asuinalueet, liikenneväylät, virkistysalueet yms. yhteen?

Miten palvelut, prosessit, järjestelmät ja teknologiat sovitetaan yhteen, niin että tietosisällöt otettaisiin hyvin huomioon? ICT-arkkitehtuuri mielessä tämä voisi tarkoittaa ko. elementtien tunnistamista ja sovittamista visuaalisesti luettavaan muotoon. “Kaavoista” nähdään toimintaympäristö, jolloin on helppoa tehdä havaintoja operoinnin, ylläpidon ja kehittämisen näkökulmista. 

Arkkitehtuurin mielessä yksi tehtävistä voisi olla virittää operointi mahdollisimman tehokkaksi. Kuvittele, että prosessit ovat ikään kuin kiemurteleva putkiverkosto ja toimeentulo olisi kiinni koko verkoston tehokkuudesta. Toimintatavat ja resurssien tehokkuus määrittävät sen, kuinka paljon “arvoa” virtaa putkiston läpi asiakkaalle.

Etenemisen vaiheet

”Kartoituksessa” tehdään arvio konsultoinnin tarpeellisuudesta. ”Nykytila” vaiheessa tarkastellaan operoinnin -ja kehitysprosessit. ”Tavoitetilassa” meillä on arkkitehtuurivisio, joka ohjaa kehittämistä. Toinen kehittämisen näkökulma on toiminnankehittäminen. 

“Ratkaisu” vaiheessa valitaan ratkaisu (ratkaisuehdotuksia voi olla useita), määritellään laajuus, resurssit, aikataulu, hintalappu ja tehdään etenemissuunnitelma. “Toteutus” vaiheessa lähdetään toteuttamaan valittua ratkaisua. “Operoinnissa” tarkastellaan tuotantoympäristön toimivuus ja opitaan edellisen version kehitystyöstä.

KUVA: Arvi’s Countinius Integration – model

U

Kartoitus

Katsomme “pellin alle”, selvitämme lähtötilanteen, valitaan kohdealue, kartoitetaan haasteet ja tarpeet, sekä tehdään arvio konsultoinnin tarpeellisuudesta.
Sovi aika ilmaiseen kartoitukseen.

l

Nykytila

Tehdään toiminta-alueen pohjapiirustus, jossa kuvataan keskeiset elementit, elementtien väliset suhteet, palvelupolut, tietovirtaukset ja roolitukset. Kuvauksissa on otettava kantaa tarkkuustasoon.

\

Tavoitetila

Ratkaistaan toiminnan tarpeet, haasteet ja täsmennetään tavoitetilaa. Pohjalla tulisi olla arkkitehtuurivisio.
Uuteen versioon valitaan priorisoitu mvp – mukainen tehtäväluettelo.

Z

Ratkaisu

Pohjalla voi olla useampia vaihtoehtoja, joista valitaan toteutettavalle kohteelle optimaalisin ratkaisu. Ratkaisua valittaessa tarvitaan yhteistyötä eri osaamisalueen hlö kanssa, jotta ratkaisu olisi mahdollisimman kestävä ja valinta olisi kokonaisarkkitehtuurin rakenteisiin yhteensopiva.

Toteutus

Valittu ratkaisu ja ratkaisun laajuus määrittelevät toteutustavan. Toteutustapoja voisi olla esimerkiksi konseptikokeilu, projekti tai jokin jatkuvan kehittämisen malleista.

Julkaisussa otetaan huomioon ohjeistukset, koulutukset, ylläpito, tukimallit jne.

Operointi

Tehdään julkaistun version hyötyjen jälkiarviointi, tarkastellaan toiminnan tehokkuus, opitaan ja annetaan palaute seuraavaan iteraatioon.

Ole yhteydessä jo tänään:

Together We Are Better!