Lyhyt katsaus kokonaisarkkitehtuurin toimintaympäristöön

Taustaa Haastattelin 26 eri yrityksen edustajaa selvittääkseni arkkitehtuurin haasteita. Noin puolet haastateltavista tunnustivat tuntevansa arkkitehtuuria vain vähän ja noin puolet tunsivat toimialan. Yritysten liikevaihdot vaihtelivat 10 miljoonasta 1500 miljoonaan...

Nyt jos koskaan kannattaa tukea suomalaista työtä

Suomalaiset haluavat todistetusti tukea suomalaista tuotantoa ostamalla kotimaisia tuotteita ja palveluita. Haluamme myös todennäköisesti jatkossakin antaa tukea kotimaisuudelle.  Kotimainen tuotanto on monelle Suomalaiselle yrityksille ylpeyden aihe, eikä suotta....

Onko tarve tehostaa ja yhtenäistää toimintaa?

Prosessit kyllä tiedostetaan, mutta prosesseja ei kunnolla tunneta. Toiminta on hajanaista, ja usein myös ovat sopimatta yritystason periaatteet, sekä toiminnalliset rakenteet. Seurauksena on, tapahtumat jäävät hyvin ratkaisematta / keskeneräisiksi. Ratkaistut asiat...

Konsultoimme

 asiakkaan palvelupolusta, ydinprosesseista aina prosessien automatisointiin. Suunnittelussa keskeisintä on asiakaan arvo, organisaation perustehtävää tukevat kyvykkyydet ja tiedonhallinta.

#operointi #ylläpito #kehittäminen #prosessienkehittäminen #muutostenhallinta #toiminnankehittäminen #tiedonhallinta #järjestelmäarkkitehtuuri #kokonaisarkkitehtuuri #tiedonhallinta #togaf #jhs179

Mikä ICT-arkkitehtuuri?

Vertaus. Yleiskaava on maankäytön suunnitelma ja mitä jos esimerkiksi kaupunkisuunnittelusta jätettäisiin pois yleiskaava? Miten sovitettaisiin asuinalueet, liikenneväylät, virkistysalueet yms. yhteen? Ympäristön suunnittelussa käytetään hyväksi mallinnusta ja visualisointia. Samalla tavalla visualisoidaan Liiketoiminta ja liiketoiminnan käyttämät tietojärjestelmät, jolloin puhumme ICT viitekehyksessä kokonaisarkkitehtuurista.

Miten palvelut, prosessit, järjestelmät ja teknologiat sovitetaan yhteen, niin että tietosisällöt otettaisiin hyvin huomioon? ICT-arkkitehtuuri mielessä tämä voisi tarkoittaa ko. elementtien tunnistamista ja sovittamista visuaalisesti luettavaan muotoon. “Kaavoista” nähdään toimintaympäristö, jolloin on helppoa tehdä havaintoja operoinnin, ylläpidon ja kehittämisen näkökulmista.

Arkkitehtuurin mielessä yksi tehtävistä voisi olla virittää operointi mahdollisimman tehokkaaksi. Kuvittele, että prosessit ovat ikään kuin kiemurteleva putkiverkosto ja toimeentulo olisi kiinni koko verkoston tehokkuudesta. Toimintatavat ja resurssien tehokkuus määrittävät sen, kuinka paljon “arvoa” virtaa putkiston läpi asiakkaalle.

Etenemisen vaiheet

”Kartoituksessa” tehdään arvio konsultoinnin tarpeellisuudesta. ”Nykytila” vaiheessa tarkastellaan operoinnin -ja kehitysprosessit. ”Tavoitetilassa” meillä on arkkitehtuurivisio, joka ohjaa kehittämistä. Toinen kehittämisen näkökulma on toiminnankehittäminen. 

“Ratkaisu” vaiheessa valitaan ratkaisu (ratkaisuehdotuksia voi olla useita), määritellään laajuus, resurssit, aikataulu, hintalappu ja tehdään etenemissuunnitelma. “Toteutus” vaiheessa lähdetään toteuttamaan valittua ratkaisua. “Operoinnissa” tarkastellaan tuotantoympäristön toimivuus ja opitaan edellisen version kehitystyöstä.

KUVA: Arvi’s Countinius Integration – model

U

Kartoitus

Katsomme “pellin alle”, selvitämme lähtötilanteen, valitaan kohdealue, kartoitetaan haasteet ja tarpeet, sekä tehdään arvio konsultoinnin tarpeellisuudesta.
Sovi aika ilmaiseen kartoitukseen.

l

Nykytila

Tehdään toiminta-alueen pohjapiirustus, jossa kuvataan keskeiset elementit, elementtien väliset suhteet, ydinprosessit / Core – palvelut, liiketoimintatiedon tietovirrat ja eri toimijoiden roolitukset. Kuvauksissa on otettava kantaa eri sidosryhmiin ja kohdealueen tarkkuustasoon.

\

Tavoitetila

Ratkaistaan toiminnan tarpeet, haasteet ja tarvittaessa täsmennetään arkkitehtuurin hyväksymiskriteerit (SAC). Pohjalla tulisi olla kokonaisarkkitehtuurivisio.
Uuteen versioon valitaan priorisoitu MVP – mukainen tehtäväluettelo (SDP), jotta asetetut tavoitteet ja palvelutasot (SLR) toteutuisivat.

Z

Ratkaisu

Pohjalla voi olla useampia vaihtoehtoja, joista valitaan toteutettavalle kohteelle optimaalisin ratkaisu. Ratkaisua valittaessa tarvitaan yhteistyötä osa-alueen sidosryhmien kanssa, jotta ratkaisu olisi mahdollisimman kestävä ja kokonaisarkkitehtuurin rakenteisiin yhteensopiva.

Toteutus

Valittu ratkaisu ja ratkaisun laajuus määrittelevät toteutustavan. Toteutustapoja voisi olla esimerkiksi konseptikokeilu, projekti tai jokin jatkuvan kehittämisen malleista.

Toteutus ajoitetaan optimaalisimpaan muutossykliin.

Z

Julkaisu

Ennen julkaisua huolehditaan mm. ohjeistuksista, koulutuksista, käyttöoikeuksista, tukimalleista yms.

Uusi versio julkaistaan tuotantoympäristöön ja samalla muutosviestinnässä kerrotaan muuttuneet kohteet ja vaikutus.

Jälkiarviointi

Tehdään julkaistun version hyötyjen jälkiarviointi, tarkastellaan toiminnan tehokkuus, opitaan ja annetaan palaute seuraavaan iteraatioon.

Ole yhteydessä jo tänään:

Together We Are Better!