Taustaa

Haastattelin 26 eri yrityksen edustajaa selvittääkseni arkkitehtuurin haasteita. Noin puolet haastateltavista tunnustivat tuntevansa arkkitehtuuria vain vähän ja noin puolet tunsivat toimialan. Yritysten liikevaihdot vaihtelivat 10 miljoonasta 1500 miljoonaan euroon, joten puhutaan aika merkittävistä toimijoista. Kolmella haastateltavista ei ollut budjettivastuuta.

Puolet haastateltavista täyttivät sähköisen lomakkeen ja toisen puolen haastattelut käytiin live – haastatteluna (Tämä helpotti vaikean ja monimutkaisen toimialan ymmärtämistä)Haastattelut tehtiin ennen koronaa ja haastatteluissa ei ollut tarkoitus selvittää mitään erityistä, vaan ekosysteemissä yleisesti esiintyviä haasteita.

Haastateltavan toimintaympäristön sektori?

Mitä ammattikuntaa haastateltavat edustivat?

Haatateluista kävi ilmi, että aitoa omistajuutta ei ollutkaan, joten haastateltava valitsi kuvaamimman edustamansa osa-alueen.

Kuinka hyvin haastateltavat tunsivat ICT alan arkkitehtuuria?

Mitä osa-aluetta oli kuvattu ja mitä kokonaisuuksia oli käytössä? Nämä olisi voinut jakaa kahteen osaan.

Johtopäätökset

Kokonaisarkkitehtuuria ei johdeta ja tähän on monia syitä. Suurimmat haasteet ovat yhteistyössä ja kommunikaatiossa, jolloin ei päässyt syntymään arkkitehtuurin yhteistä näkemystä. Yhteistyötä voisi parantaa sijoittamalla arkkitehtuuriyksikkö suoraan toimitusjohtajan alaisuuteen. Toinen vähintään yhtä merkittävä asia olisi, että kokonaisarkkitehtuuri olisi mukana päivittäisessä tekemisessä. Ensin taktisella tasolla Strategian jalkautuksessa ja seuraavaksi toiminnan -ja teknologian kehittämisessä. Nyt arkkitehtuuri on näennäistä, jossa ns. inventoidaan olemassa olevat rakenteet, kuten järjestelmät, palvelut, prosessit… tietenkin tämä on hyvä, jos tämä on se mitä arkkitehtuurilta odotetaan. Helpoin tapa lähteä kehittämään yhteistyötä, on tehdä RACI – mallin mukainen vastuunjakotaulukko.

#Arkkitehtuuri. Varsinkin pienissä kunnissa ei tunnistettu kokonaisarkkitehtuuria ollenkaan. Kokonaisarkkitehtuuri miellettiin IT – palveluiden ulkoistamisien myötä IT – arkkitehtuuriksi, jossa vastuu arkkitehtuurityöstä olisi ulkoisella toimijalla. Tämä on itseasiassa alalla yleinen käsitys. Kunnissa kokonaisarkkitehtuurin omistajuus on selkeästi itse kunnanjohtajalla.
Yleisesti alan arkkitehdit ovat joko ns. IT -tai sovellusarkkitehtejä, ja lähes kadoksissa ovat toiminta-arkkitehdit, että liiketoimintatiedon tietoarkkitehdit.

#Periaatteet. “Johtaminen olisi ollut helpompi, jos olisimme käyneet läpi yrityksemme periaatteita. Kun meillä säännöt ovat valmiina, niin linjausten tekeminen ja itse johtaminen olisi helpompaa” sanoi erään ison yrityksen toimitusjohtaja.

#Laatu. Vuosien saatossa kehittämisen evoluutiossa oli syntynyt eri yksiköiden kehitysosastoja, jolloin puuttui yhteinen näkemys kehitystoiminnasta ja laadusta. Ylläpitopalveluissa koettiin haasteeksi operoinnin ajantasaiset dokumentit, tukimallit ja sekä yhtenäiset toimintatavat.

Muut yleiset havainnot

  • Kunta ja kolmannessa sektorissa oli hyvää Palveluarkkitehtuurin osaamista, ja jopa parempaa kuin yksityisellä sektorilla. #SOTE
  • Haastateltavia palvelupäälliköitä oli suhteessa paljon, mutta palvelupäälliköiden organisaatioissa Palveluarkkitehtuuri oli harvinaista. Monella haastatelluista palvelupäälliköistä oli taustalla ITIL – kurssituksia.
  • Ulkoisen asiakkaan palvelupolku oli kuvattu vain yhdellä toimijalla, vaikka lähes kaikki puhuivat asiakasymmärryksestä, kuluttajien ostokäyttäytymisestä ja palvelupoluista. Kyvykkyys oli vieras käsite.
  • Moni oli vienyt teknologiakerroksen pilveen, mutta kuvaamatta olivat vielä toiminta-arkkitehtuuri ja liiketoimintatiedon tietoarkkitehtuuri. Tärkeää olisi selvittää tietojärjestelmiä käyttävät prosessit, palvelut ja tiedot, sekä em. suhteet toisiinsa. Miten jatkossa varmistetaan toiminnan ja teknologian sujuva yhteistyö, kun joka tapauksessa muutos on pysyvää?
  • Palveluiden hankinnoissa monet toimijat ilmoittivat karttavansa alle hankintarajan olevia hankintoja. Hankintojen karttamista olisi hyvä tutkia syvällisemmin, sillä tämä olisi alan toimijoille tärkeä tieto. 
  • Aitoa tietojen omistajuutta ei juurikaan esiintynyt ja myöskin liiketoimintatiedon tietomallinnus oli tekemättä, vaikka lähes kaikissa organisaatiossa oli käytössä PDM, ERP ja CRM.
    Kysymys kuuluukin: Missä on master, minne tietoja jaetaan ja mitä reittiä tiedot virtaavat “järveen” ja onko tiedonhallintalaki hallinnassa?

Tänään arkkitehtuurityössä ei juurikaan puhuta kokonaisarkkitehtuurista vaan tiedonhallintamallista. Lisäksi ei puhuta Juhtan JHS – suosituksesta, vaan tiedonhallintalaista. Seuraavalla kerralla voisikin avata toimialaa.

Haluatko keskustella aiheesta lisää? 
Katsomme “pellin alle”, selvitämme lähtötilanteen, valitaan kohdealue, kartoitetaan haasteet ja tarpeet.
> Sovi aika ilmaiseen kartoitukseen <