Kehittäminen arkkitehtuurin keinoin

Alan suositukset sanovat, että Prosessien kehittäminen liittyy aina organisaation muuhun suunnitteluun ja kehittämiseen. Siksi sen pohjana ovat samat visiot, strategiat ja toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat organisaation toimintaa. Johdon tulee antaa selkeä toimeksianto ja tavoitteet prosessien kehittämiselle sekä varata muutosten täytäntöönpano- ja käyttöönottovaiheeseen riittävät resurssit. Muutos ei saa jäädä kertatyöksi, vaan sen tulee johtaa jatkuvaan kehittämiseen ja vaikutusten mittaamiseen.

!

Toiminta-arkkitehtuuri

Esiehtona on liiketoimintastrategia ja strategian tavoitteet, joista tehdään kokonaisarkkitehtuurin kehittämisen kartta ja toimenpiteet.
Vastaavasti toiminnan kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää on avata ydinprosessit, joista tehdään prosessikartta, arvoverkko ja kyvykkyyskartat. Tarkkuustasot määritellään tapauskohtaisesti.
Tärkein palveluomaisuus on osaavat ihmiset.

$

Tietoarkkitehtuuri

Kuvausten avulla pyritään kuvaamaan kehittämiskohteiden keskeiset tiedot, helpottamaan tiedon käyttöä ja varmistamaan tiedon luotettavuus.
Tietoarkkitehtuuriin kuuluvat tiedonhallinta, tietovirtaukset, varannot, sekä tietoa käyttävät prosessit ja järjestelmät.
Tieto on organisaation toinen keskeinen pääoma.

"

Järjestelmäarkkitehtuuri

Kuvauksissa kuvataan järjestelmät, liittymät ja järjestelmien ominaisuudet, roolit, omistajuudet ja käyttötarkoitus
a) luettelo tietojärjestelmistä
b) Järjestelmäkartassa järjestelmät ja niiden väliset liittymät.

#

Teknologia-arkkitehtuuri

Määritellään organisaatiossa käytettävät teknologiat, standardit, rakenteet ja infrastruktuuri siten, että kokonaisuus tukee parhaalla mahdollisella tavalla organisaation toimintaa ja tavoitteita.

Kehittämisen trendit

  • Liiketoimintalähtöisyys, jossa keskiössä asiakas. Mm. asiakaspolku –ja kokemus

  • Yhdessä tekemisen taito

  • Yksinkertaiset palvelut ja keskitetyt ratkaisut

  • Kokonaisuuksien hallinta (arkkitehtuurityö)

  • Verkottunut toimintamalli (blockchain)

  • Kivijalka muuttaa nettiin (ecommerce)

  • Standardiratkaisut, pilvi- ja mikropalvelut ja jopa teknologian vuokraus

  • Tietoarkkitehtuuri, jossa keskeisintä laatu ja elinkaariajattelu.

  • Digitaalisuus, automaatio ja IOT (robotiikka ja tekoäly)

  • CSI, Agile, SAFe ja DevOps

Yleisimmät haasteet

KOKONAISUUS

  • Arkkitehtuurityön yms. periaatteet pitää olla yhteisesti sovittuna.
  • Miten arkkitehtuuria johdetaan ja miten arkkitehtuuri vastaa reaalimaailmaa?
  • Keskitytään liiaksi pieniin asioihin, ylläpitoon ja tulipalojen sammutteluun. Helposti unohtuvat kokonaisuuksien hallinta.
  • Arkkitehtuurissa puhuttaessa aletaan helposti puhumaan järjestelmäarkkitehtuurista, vaikka toiminnan tarpeet määrittelevät teknologiatarpeet eikä päinvastoin.
  • Laadunhallinta on pirstaloitunutta. Pitäisi olla yhteiset käytännöt, laatupolitiikkaa, laatu- ja keittokäsikirja, laatupäällikkö …
  • Toimintaympäristöön ei ole tehty vaatimustenmukaisuustoimenpiteitä (compliance). Mitä jos esimerkiksi lainsäädäntö muuttuu tai jos on tarve kilpailuttaa jokin kokonaisuus?

PROSESSI

  • Ei tunneta riittävästi asiakkaita. Palvelumuotoilussa asiakkaiden polut kuvaa organisaation asiantuntija asiakasta kuulematta. Ts. asiantuntija kertoo miten asiakkaan tulisi toimia ja todellinen timanttinen polku jää havaitsematta. #kokemusasiantuntija
  • Yleisesti prosessit kyllä tiedostetaan, mutta prosessien toimijoita, tapahtumia tai elinkaarta ei kunnolla tunneta. Usein myös vastuut jäävät epäselviksi ja samalla jäävät käytännön asiat sopimatta, sekä toiminnan mitattavuus kärsii.

RESURSSIT

  • Miten saadaan varmistettua riittävät resurssit?
  • Miten organisaatio saadaan vastaamaan prosessien tarpeisiin?

TIETO

  • Käsitteet tulisi avata, jotta puhuttaisiin samaa kieltä ja vältyttäisiin väärinkäsityksiltä.
  • Ei tunnisteta tiedon rakenteita kuten master, toiminnan, referenssi yms. datat.
  • Tietoja ylläpidetään monessa eri sovelluksessa, jolloin liittymien tarve on paljon suurempi, tiedon eheys kärsii.
  • Ei tunneta tietoja käyttäviä prosesseja ja järjestelmiä, jolloin käyttötilanteet ja roolit jäävät epäselviksi. Rooleille voi syntyä vaarallisia työyhdistelmiä liian laajoilla oikeuksilla.
  • Tiedon etsimiseen kuluu paljon aikaa. Esimerkkinä erilaiset tuotetiedot, palveluomaisuudet, ydintiedot …

KEHITTÄMINEN

  • Ei ole sovittuna yhtenäistä muutostenhallintamallia.
  • Investointiprojekteissa tarvitaan uusi järjestelmä ja tiedossa on laaja projekti. Mitä läksyjä pitäisi tehdä ennen hankintoja / kilpailutusta?

Kuulostaako tutulta? Tietenkin näissäkin asioissa yrityksen koko määrittelee arkkitehtuurin laajuuden.

Ole yhteydessä jo tänään:

Together We Are Better!