ARKKITEHTUURI

Miten palvelut, prosessit, järjestelmät ja teknologiat sovitetaan yhteen niin, jotta tieto liikkuisi mahdollisimman ketterästi ja tiedot olisivat mahdollisimman ehjiä koko sen elinkaaren ajan?

Arkkitehtuuri mielessä tämä voisi tarkoittaa toiminnan ja tietojen visualisointia, jolloin kuvauksista nähdään eri elementtien yhteistoimintaa ja tiedon kulkua. Mallinnuksista on helppoa tehdä havaintoja rationaalisesta toiminnasta ja myös kehitystoiminta on hyvä mallintaa, jotta saadaan kehittämiseen yhtenäisyyttä.

Arkkitehtuurityön tavoitteena voidaan pitää,

  • Arkkitehtuuri on kiinteästi integroitu osaksi toiminnan suunnittelua, kehittämistä ja johtamista.

  • Mallinnettua koko ekosysteemi riittävälle tarkkuustasolle, jotta saadaan erilaiset riippuvuudet ja toimintamallit (liiketoiminta ja toiminta) selville.

  • Saada toiminta vakiintumaan, tehokkaaksi ja kehittäminen sujuvaksi.

  • Kehittämisen näkökulmia voisivat olla: kokonaisuudenhallinta, data, automatisoidut palvelut (digi), laatu, muutostenhallinta, substanssi, teknologia, jatkuvuus…

  • Osaamista, menetelmiä ja työkaluja arvioidaan vuosikellossa ja joita kehitetään iteratiivisesti – virheistä opitaan, tehdään parempaa laatua ja tuotetaan tehokkaammin asiakkaille arvoa.

Esimerkkejä yritysarkkitehtuurin, tai toiselta nimeltään kokonaisarkkitehtuuri - käsitteen kuvauksesta

Yritysarkkitehtuuria (YA) vastaavan englanninkielisen enterprise architecture – termin käännöksenä käytetään myös kokonaisarkkitehtuuri -termiä. Useimmissa määritelmissä yritysarkkitehtuuri kuvaa yritystason tietojärjestelmien suhteita yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. MIT Center for Information Systems Researchin mukaan:

‘Yritysarkkitehtuuri on yrityksen operointimallin mukaisia integraatio- ja standardointivaatimuksia vastaava liiketoimintaprosessien ja IT infrastruktuurin organisointilogiikka.’

The Enterprise Architecture Research Forum määrittelee YA:n seuraavasti:

.. ‘keskeisiä sosio-teknisiä elementtejä, näiden suhteita toisiinsa ja ympäristöönsä kuvaava jatkuva käytäntö, jonka tavoitteena on tehdä monimutkainen kokonaisuus ymmärrettäväksi ja hallita muutosta.’

Kolmannen kattavan määritelmän yritysarkkitehtuurista tarjoaa IFEAD (Institute for Enterprise Architecture Developments):

‘Yritysarkkitehtuuri on kattava ilmaisu yrityksestä: punainen lanka joka sitoo liiketoimintasuunnittelun näkökulman, kuten vision, strategiat ja governance periaatteet, liiketoimintaoperoinnin näkökulman, kuten liiketoimintakäsitteistön, organisaatiorakenteet, prosessit ja tiedot, automatisoinnin näkökulman, kuten tietojärjestelmät ja tietokannat, sekä liiketoiminnan mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin, kuten tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja verkot.’

Useimmille määritelmille yhteistä on yritysarkkitehtuurin holistisuus. Eroa määritelmissä on lähinnä näkökulman painotuksista, joissain määritelmissä painotetaan tietotekniikan osuutta ja toisissa kokonaisuutta kuvataan hieman enemmän liiketoimintalähtöisesti aina kuitenkin huomioiden tietojärjestelmät, joiden avulla keskeiset prosessit toteutetaan.

 

(Lähde: Wikipedia #Yritysarkkitehtuuri)

Yritysarkkitehtuuri (paremmin tunnetaan nimeltä kokonaisarkkitehtuuri) jaetaan kahteen osaan, eli Liiketoimintamalliin ja Toimintamalliin.

Liiketoimintamalli on näkökulmista tärkein, jota kautta asiakkaat saavat palvelua ja samalla selviää organisaation business / ansaintalogiikka. Ts. ymmärretään asiakas paremmin ja nähdään liiketoiminta vielä mallinuksien kautta. Lainsäädännön, organisaation vastuualueiden, palveluiden muutokset yms. johtavat usein liiketoiminnan luonnolliseen kehittymiseen.

Palvelumuotoilussa kuvataan asiakkaiden todennäköinen polku, kartoitetaan ostopäätöksen synty (ennen hankintaa asiakas todennäköisesti kartoittaa tarpeensa, etsii tietoa eri lähteistä, tutkii löydetyt vaihtoehdot, hakee suosituksia ja jopa käytännön käyttökokemuksia), palveluiden käyttö ja kuinka asiakas saa lisäarvoa (logistinen ketju). Valitettavasti kaikki episodit eivät johda ostopäätökseen, joten on hyvä havaita myös ne sata hukattua mahdollisuutta. Lisäinformaatiota saadaan haastattelemalla kokemusasiantuntijoita ja tutkimalla digidataa. On tärkeää tunnistaa potentiaaliset asiakkaat ja segmentit, osata kohdentaa oikein markkinointia, ja saada palvelut riittävän hyviksi ja tasalaatuisesti.

Tärkeää on myös ratkaista, miten organisaatio tuottaa palveluita antamansa palvelulupauksen mukaisesti. Palvelutuotannossa arvon tuottaminen tapahtuu yhä enemmän verkostomaisesti, jolloin palveluarkkitehtuurin käyttöönotto ovat yhä tärkeämpiä.

Toimintamalli kuvaa toiminnan rakenteita. Toimintamallissa puhutaan ns. nelikerrosarkkitehtuurista, johon kuuluvat Toiminta-, Tieto-, Järjestelmä- ja Teknologia. Hyvin mallinnettu toimintamalli helpottaa toiminnan suunnittelua, jolloin saadaan aikaiseksi ehjempi toiminnallinen kokonaisuus ja laatua liiketoiminnan palveluihin. Toimintamallin ajureina toimivat ydinprosessit.

KUVA: Ydinprosessi. Toimintamallin tärkein osa

Hallintamalli

Organisaation strategiaprosessi sekä toiminnan ja talouden suunnitteluprosessit asettavat vuosittain tavoitteita, joiden toimeenpano edellyttää myös kokonaisarkkitehtuurin suunnittelua. Kokonaisuuksien suunnittelun ja kehittämisen tulee olla osa organisaation kokonaiskehittämisen prosessia ja sitä tulee hallita ja johtaa vastuullisesti ja systemaattisesti.

Johtamisen ja hallinnan apuna käytetään kokonaisarkkitehtuurin hallintamallia, joka kuvaa miten arkkitehtuurityön ja kokonaisarkkitehtuurin hallinta organisoidaan, mitä rooleja hallintaan kuuluu, ratkaistaan omistajuudet, sekä miten kokonaisarkkitehtuurityötä tehdään käytännössä.

Arkkitehtuurin hallintamalli voidaan kuvata omana kokonaisuutena osana organisaation johtamis- ja kehittämismallia tai sitten ns. sulautettuna toimintaprosesseihin.

Kehitystiimit
Kehitystiimit
Arkkitehdit
Arkkitehdit
Asiakkaat
Asiakkaat
CIO
CTO
CIO...
CEO
CEO
Johtaminen
Johtaminen
IT-toiminta
IT-toiminta
KA Suunnittelu
KA Suunnittelu
Kehittäminen
Kehittäminen
Julkaisu
Julkaisu
Uusien
palveluiden käyttö
Uusien...
Muutostenhallinta
Muutostenhallinta
LT suunnitelma,
Visio ja strategia
LT suunnitelma,...
IT-visio 
IT-Strategia
Jatkuvuus ja tukimalli
IT-visio...
Kyvykkyydet, olemassa oleva rakenne,
uudet ratkaisut,
jne.
Kyvykkyydet, olemassa...
Kehityspaketti
Dokumentointi
Versionhallinta
Kehityspaketti...
Uusi versio, uusi toiminta, ohjeet
koulutus, 
käyttöoikeus,
Uusi versio, uusi toi...
Arvo
Arvo
Viewer does not support full SVG 1.1

Tyypillisesti arkkitehtuurin vetovastuu on kokonaisarkkitehdilla, joka hallinnoi ekosysteemiä, huolehtii rakenteiden eheydestä ja ohjaa kehittämisen vastuuhenkilöitä. Arkkitehtuurityö tai osa siitä voi olla myös ulkoistettuna palveluna. Merkittävä kysymys kuuluukin, mitä liiketoiminta odottaa arkkitehtuurilta, mitä kyvykkyyksiä arkkitehtuurityöltä vaaditaan, mitkä ovat periaatteellisen tason kuvausten vaatimustaso arkkitehtuurille, sekä käytettävissä olevat resurssit? Yleensä rakenteita ymmärtävät arkkitehdit ovat harvinaisuuksia ja vastaavasti suurin osa arkkitehdeistä ovat ns. sovellustason asiantuntijoita.

Arkkitehtuurikuvauksia tulee myös hallita ja huolehtia säännöllisesti kuvausten ajantasaisuudesta. Hallintamallin avulla satunnaisesta tekemisestä saadaan jatkuvaa, iteratiivista, tavoitehakuista ja säännöllistä toimintaa. Tässä apuna käytetään myös vuosikelloa.

Kypsyystasot

Mihin sijoittuu organisaatiosi kokonaisarkkitehtuurin kyvykkyys ja kypsyystaso?

  • Alustava. Toiminnan prosesseja ei ole määritelty, toimivuus riippuu henkilöstöstä.
  • Osittainen. Jo kerran toteutetut palvelut pystytään toistamaan keskimäärin samanlaatuisina. Avainprosessit on alustavasti määritelty.
  • Määritelty. Arkkitehtuuritoiminta on standardoitua ja kuvattu organisaation tarpeiden mukaisesti.
  • Johdettu. Arkkitehtuuritoiminnan laatua mitataan säännöllisesti ja mittausten perustella korjataan prosesseja tarvittaessa.
  • Optimoitu. Substanssitoimintaa optimoidaan kokonaisarkkitehtuurin ja pitkäjänteisen suunnittelun avulla.

Teesit

  • Asiakasymmärrys ja asiakkaan polku #customerjourney
  • Ideointi, kokeilu ja oppiminen #DesignThinking #experiment
  • Yhdessä tekemisen taito, toisilta oppiminen ja dynamiikka #togetherwearebetter
  • Verkottunut toimintamalli, jossa toiminnot sovitetaan yhteen #blockchain
  • Arkkitehtuuritekeminen on liiketoimintalähtöistä #coreservice
  • Rakenteiden mallintaminen #visualisation
  • Yksinkertaiset palvelut ja keskitetyt ratkaisut #simplification
  • Digitaalisuus ja palveluiden automatisointi #robotiikka #tekoäly
  • Tietoarkkitehtuuri, jossa keskeisintä ovat ydintiedot ja toiminnan tiedot #mdm
  • Hyvä hallintatapa ja kokonaisuuksien hallinta #arkkitehtuurityö

Ole yhteydessä jo tänään:

Together We Are Better!