ARKKITEHTUURI

Yritysarkkitehtuuri sisältää neljä eri arkkitehtuurista näkökulmaa: toiminta-, tieto-, tietojärjestelmä- ja teknologia -arkkitehtuurinäkökulmat. Toiminta jaetaan kahteen osaan, eli Liiketoiminta- ja toimintamalliin. Näkökulmista tärkein on Liiketoimintamalli, jonka kautta asiakkaan saavat palvelua ja arvoa. Toimintamallissa kuvataan prosessit, sekä prossien, tietojen, järjestelmien ja teknologian yhteen toimivuus. Näkökulmajäsennys pyrkii tukemaan suunnittelua ja ehjää arkkitehtuurin rakennetta.

Esimerkkejä yritysarkkitehtuurin, tai toiselta nimeltään kokonaisarkkitehtuuri - käsitteen kuvauksesta

Yritysarkkitehtuuria (YA) vastaavan englanninkielisen enterprise architecture – termin käännöksenä käytetään myös kokonaisarkkitehtuuri -termiä. Useimmissa määritelmissä yritysarkkitehtuuri kuvaa yritystason tietojärjestelmien suhteita yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. MIT Center for Information Systems Researchin mukaan:

‘Yritysarkkitehtuuri on yrityksen operointimallin mukaisia integraatio- ja standardointivaatimuksia vastaava liiketoimintaprosessien ja IT infrastruktuurin organisointilogiikka.’

The Enterprise Architecture Research Forum määrittelee YA:n seuraavasti:

.. ‘keskeisiä sosio-teknisiä elementtejä, näiden suhteita toisiinsa ja ympäristöönsä kuvaava jatkuva käytäntö, jonka tavoitteena on tehdä monimutkainen kokonaisuus ymmärrettäväksi ja hallita muutosta.’

Kolmannen kattavan määritelmän yritysarkkitehtuurista tarjoaa IFEAD (Institute for Enterprise Architecture Developments):

‘Yritysarkkitehtuuri on kattava ilmaisu yrityksestä: punainen lanka joka sitoo liiketoimintasuunnittelun näkökulman, kuten vision, strategiat ja governance periaatteet, liiketoimintaoperoinnin näkökulman, kuten liiketoimintakäsitteistön, organisaatiorakenteet, prosessit ja tiedot, automatisoinnin näkökulman, kuten tietojärjestelmät ja tietokannat, sekä liiketoiminnan mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin, kuten tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja verkot.’

Useimmille määritelmille yhteistä on yritysarkkitehtuurin holistisuus. Eroa määritelmissä on lähinnä näkökulman painotuksista, joissain määritelmissä painotetaan tietotekniikan osuutta ja toisissa kokonaisuutta kuvataan hieman enemmän liiketoimintalähtöisesti aina kuitenkin huomioiden tietojärjestelmät, joiden avulla keskeiset prosessit toteutetaan.

 

(Lähde: Wikipedia #Yritysarkkitehtuuri)

Rakenne

Arkkitehtuurirakenne on toiminnan tarvitsema rakenne, eli puhutaan ns. nelikerrosarkkitehtuurista. Toiminta, tieto, järjestelmä ja teknologia-arkkitehtuurit. Rakennekuvaukset toimivat yhteisenä keskustelupohjana erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen läpikäynnille ja yhteisen etenemismallin saavuttamiselle. Kuvaukset toimivat sidosryhmien välisenä kommunikointivälineenä.

Miten palvelut, prosessit, järjestelmät ja teknologiat sovitetaan yhteen niin, että tietosisällöt ja tietovirtaukset toimisivat mahdollisimman ketterästi ja tiedot olisivat mahdollisimman ehjiä? Arkkitehtuuri mielessä tämä voisi tarkoittaa ko. elementtien tunnistamista ja kuvaamista visuaalisesti luettavaan muotoon. Kuvauksista nähdään koko toimintaympäristö, jolloin on helppoa tehdä havaintoja ylläpidon ja kehittämisen näkökulmista.

Trendit

  • Arkkitehtuuri on liiketoimintalähtöistä kehittämistä.

  • Yhdessä tekemisen taito, kokeilukulttuuri ja jatkuva oppiminen.

  • Yksinkertaiset palvelut ja keskitetyt ratkaisut

  • Kokonaisuuksien hallinta (arkkitehtuurityö).

  • Verkottunut toimintamalli (blockchain).

  • Kivijalka muuttaa nettiin (ecommerce).

  • Standardiratkaisut, pilvi- ja mikropalvelut ja teknologian vuokraus.

  • Tietoarkkitehtuuri, jossa keskeisintä laatu ja ohjausmekanismit.

  • Digitaalisuus, automaatio ja IOT (robotiikka ja tekoäly).

  • CSI, Agile, SAFe ja DevOps.

Mihin sijoittuu organisaatiosi kokonaisarkkitehtuurin kyvykkyys ja kypsyystaso?

  1. Alustava. Toiminnan prosesseja ei ole määritelty, toimivuus riippuu henkilöstöstä.
  2. Osittainen. Jo kerran toteutetut palvelut pystytään toistamaan keskimäärin samanlaatuisina. Avainprosessit on alustavasti määritelty.
  3. Määritelty. Arkkitehtuuritoiminta on standardoitua ja kuvattu organisaation tarpeiden mukaisesti.
  4. Johdettu. Arkkitehtuuritoiminnan laatua mitataan säännöllisesti ja mittausten perustella korjataan prosesseja tarvittaessa.
  5. Optimoitu. Substanssitoimintaa optimoidaan kokonaisarkkitehtuurin ja pitkäjänteisen suunnittelun avulla.
Kyvykkyys ja kypsyystason kuvaukset

Taso 1 – Alustava
Taso yksi (Alustava) edustaa tilannetta, jossa arkkitehtuurinhallinnan prosesseja tai organisaatioita ei ole selkeästi määritelty, mutta tietoisuus kokonaisarkkitehtuurin tarpeesta on tiedostettu. Tämä on taso, jolle kaikki itsearviointia tekevät organisaatiot ainakin joiltain osin yltävät. Osaaminen ja substanssitoiminnan tuki on vähäistä tai satunnaista. Arkkitehtuurinhallinta ei ole tiimityötä ja arkkitehtuurin laatu riippuu yksittäisistä asiantuntijoista. Tasolla yksi organisaatio kuitenkin jo tiedostaa kokonaisarkkitehtuurin tarpeen.

Hyödyt:

  • Tasolla yksi oleva organisaatio on selvästi jo tunnistanut kokonaisarkkitehtuurin tarpeen ja sen mahdollisen kyvyn tuoda pitkäjänteisyyttä ja systemaattisuutta toiminnan ja tietoteknisten palvelujen kehittämiseen.
  • Kiinnostus ja tiedostaminen sekä ensimmäiset askeleet ovat välttämättömiä arkkitehtuurityön kehittymiselle.

Taso 2 – Osittainen
Tasolla kaksi (Osittainen) osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina. Kokonaisarkkitehtuuritoiminnan systematisointi ja osaamisen kehittäminen on käynnistetty. Tyypillisesti joitakin arkkitehtuurin menetelmiä on otettu organisaationlaajuisesti käyttöön. Usein Osittainen –tasolla organisaatio kykenee toistamaan varsin systemaattisesti jo aikaisemmin arkkitehtuurissa käsiteltyjä aiheita (esim. teknologia-arkkitehtuurin kuvaus uusissa järjestelmissä), mutta kattavaa prosessinäkemystä tai toimintamallia arkkitehtuurityölle ei vielä ole.

Hyödyt:

  • Organisaatiolla voidaan todeta olevan pysyvää kokonaisarkkitehtuurimenetelmiin liittyvää toimintaa. Organisaatio on saanut tehtyä joitakin arkkitehtuurikuvauksia, käyttää osittain sovittuja metodeja ja osaamista alkaa kertyä.
  • Kokonaisarkkitehtuurityön kehittäminen on hyvässä vauhdissa ja kehittäminen on melko laaja-alaista ja osin jo tuloksellista.

Taso 3 – Määritelty
Tasolla kolme (Määritelty) arkkitehtuurissa noudatetaan julkisessa hallinnossa standardoituja prosesseja ja kuvausmalleja. Myös arkkitehtuurinhallinnan toiminta on organisoitua ja perustuu dokumentoituihin vastuisiin. Määritelty –tason organisaatio on kuvannut kattavasti arkkitehtuurimenetelmän ja sitä koskevat hallintamenettelyt hyödyntäen alan parhaita käytäntöjä. Arkkitehtuurimenetelmä
ja hallintamalli on jalkautettu ja sitä käytetään osana normaalia toimintaa.

Hyödyt:

  • Tasolla kolme on saavutettu systemaattinen kokonaisarkkitehtuurin hallinta. Organisaatiossa voidaan sanoa olevan kokonaisarkkitehtuurimenetelmä laajassa toiminnan ja sähköisten palvelujen kehittämisen käytössä.
  • Arkkitehtuurityö on suunnitelmallista ja prosessimaista toimintaa, perustuu yhteisesti sovittuun, julkisen hallinnon yhteiseen malliin ja osaaminen on hyvällä perustasolla. Organisaatio on tuottanut ja pystyy tuottamaan nyky- ja tavoitetila-arkkitehtuureja (viite- ja kohdearkkitehtuureja) siten, että nämä aidosti ohjaavat tietojärjestelmien ja toiminnankin kehittämistä selkeään, yhdessä hyväksyttyyn suuntaan. Organisaatio pääsääntöisesti täyttää tietohallintolain velvoitteet.
  • Tällä tasolla organisaatio voi jo välttää keskeisimmät päällekkäisyydet ja toteuttaa kustannustehokkaita, todennetusti toiminnan lähtökohdista suunniteltuja korkeatasoisia sähköisiä palveluita. Yhteiset ratkaisut ja palvelut ovat elinkaareltaan kestäviä eikä niitä tarvitse järjestelmäkohtaisesti uusia.

Taso 4 – Johdettu
Tasolla neljä (Johdettu) arkkitehtuurikuvausten ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista johdetaan ja mitataan säännöllisesti – KA-toiminta on jatkuvan kehittämisen piirissä. Mitatut tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä. Korjaavien toimenpiteiden läpivientiä seurataan aktiivisesti. Tämä taso korostaa arkkitehtuurin kontrolliprosesseja ja jatkuvaa kehittämistä. Johdettu –tasolla tulee mitata toimivuuden lisäksi myös KA-mallin noudattamista. Kaikissa osa-alueissa toimivuuden ja yhteisesti sovittujen menetelmien mittaaminen ja mittaamisen vastuutus korostuu. Tason 4 kontrolliprosessien avulla voidaan varmistua arkkitehtuurimallin toimivuudesta sekä seurata saavutettavia hyötyjä.

Hyödyt: 

  • Organisaatio on saavuttanut jatkuvasti kehittyvän arkkitehtuuritoiminnan tilan, jossa ns. kontrolliprosesseilla voidaan varmistaa sekä arkkitehtuurityön tuloksellisuus että se, että yhdessä sovittuja menetelmiä ja linjauksia aidosti noudatetaan
    kaikessa kehittämisessä ja toiminnassa.
  • Arkkitehtuurityö on mitattavaa ja kattavasti johdettua. Osaamista, kuvauksia, dokumentointia ja menetelmiä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti – virheistä opitaan ja laatu paranee.

Taso 5 – Strateginen
Taso viisi (Strateginen) on ylin arkkitehtuurinkyvykkyyden tasoista. Organisaatiossa, jossa arkkitehtuurikyvykkyys yltää tälle tasolle, arkkitehtuuri on kiinteästi integroitu osaksi toiminnan suunnittelua ja johtamista. Tällä tasolla arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline. Strateginen –tason arkkitehtuurimallilla voidaan varmistaa arkkitehtuurin pitkäjänteiden, ennakoiva tuki substanssitoiminnalle. Organisaatio toimii aktiivisena esimerkkinä koko julkisen hallinnon KA-toiminnalle.

Hyödyt:

  • Organisaatio on saavuttanut kokonaisarkkitehtuuritoiminnan edelläkävijän aseman. Organisaatio on vertaisryhmässään valtakunnan huippua. Organisaatio kehittää sekä itsenäisesti että verkostona muiden kanssa arkkitehtuurimallia ja sen osia aktiivisesti ja tuloksellisesti.
  • Kokonaisarkkitehtuuri on johdon keskeisimpiä työvälineitä strategisessa ja taktisessa toiminnan suunnittelussa. Organisaatiolla on kristallinkirkas kuva kokonaisarkkitehtuurin rajoitteista ja se osaa täydentää sitä muilla laatumenetelmillä.

PS. Yleisesti arvioinneissa ollaan liian optimistisia, joten tasomittauksen kannattaa tehdä laskennallisesti

Malli: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Yleisimmät arkkitehtuurin haasteet

KOKONAISUUS

  • Arkkitehtuurityön yms. periaatteet pitää olla yhteisesti sovittuna.
  • Laadunhallinta on pirstaloitunutta. Pitäisi olla yhteiset käytännöt, laatupolitiikkaa, laatu- ja keittokäsikirja, laatupäällikkö …
  • Arkkitehtuurityö tulisi vastata reaalimaailmaa ja osana kehittämisen prosesseja.
  • Keskitytään liiaksi pieniin asioihin, ylläpitoon ja tulipalojen sammutteluun. Helposti unohtuvat kokonaisuuksien hallinta.
  • Arkkitehtuurissa puhuttaessa aletaan helposti puhumaan järjestelmäarkkitehtuurista ja ratkaisuista. Ensin pitää kartoittaa toiminnan tarpeet.
  • Toimintaympäristöön ei ole tehty vaatimustenmukaisuustoimenpiteitä (compliance).

PROSESSI

  • Ei tunneta riittävästi asiakkaita. Palvelumuotoilussa asiakkaiden polut kuvaa organisaation asiantuntija ns. oletusasetuksilla ja asiakasta kuulematta. Ts. asiantuntija kertoo miten asiakkaan tulisi toimia ja todellinen timanttinen polku jää havaitsematta. #kokemusasiantuntija
  • Yleisesti prosessit kyllä tiedostetaan, mutta prosessien toimijoita, tapahtumia tai elinkaarta ei kunnolla tunneta. Usein myös vastuut, käyttötilanteet ja roolit jäävät epäselviksi. Rooleille voi syntyä vaarallisia työyhdistelmiä liian laajoilla oikeuksilla.
  • Prosessien kuvaamattomuus aiheuttaa sen, että ei tiedetä todellista resurssitarvetta ja mikä organisaatiossa on ydin -ja tukitoimintaa.
  • Kun ei ole sovittuna yhteisiä toimintatapoja (toistettavuutta), jolloin mm. toiminnan mitattavuus kärsii.

TIETO

  • Käsitteet tulisi avata, jotta puhuttaisiin samaa kieltä ja vältyttäisiin väärinkäsityksiltä.
  • Ei tunnisteta tiedon rakenteita kuten master, toiminnan, referenssi, meta yms. datat.
  • Tietoja ylläpidetään monessa eri sovelluksessa, jolloin esim. liittymien tarve on paljon suurempi ja tiedon eheyteen tulee riskitekijä.
  • Ei tunneta tietoja käyttävät prosessit ja järjestelmät.
  • Tiedon etsimiseen kuluu paljon aikaa. Esimerkkinä erilaiset tuotetiedot, myynnintiedot, palveluomaisuudet, ydintiedot …

KEHITTÄMINEN

  • Ei ole sovittuna yhtenäisiä kehittämisen käytäntöjä. Tuleeko esimerkiksi poikkeamat käsitellyksi ja havaitaanko Conficuration Item’n haasteet?
  • Kehittämisen eri omistajuudet ovat epäselvät ja esimerkiksi epäselvän omistajuuden myötä viestintä kärsii. 
  • Investointiprojekteissa tarvitaan uusi järjestelmä ja tiedossa on laaja projekti. Mitä läksyjä pitäisi tehdä ennen hankintoja / kilpailutusta?

 

Kuulostaako tutulta? 

Ole yhteydessä jo tänään:

Together We Are Better!