ARKKITEHTUURI

Arkkitehtuurityö. Miten palvelut, prosessit, järjestelmät ja teknologiat sovitetaan yhteen niin, että tieto liikkuisi mahdollisimman ketterästi ja tiedot säilyisivät mahdollisimman ehjinä? Arkkitehtuuri mielessä tämä voisi tarkoittaa tietoelementtien visualisointia, jolloin kuvauksista nähdään ko. ympäristön tietovirtaukset ja tehdä tarvittavat korjaustoimenpiteet (pdca). Mallinnuksesta on helppoa tehdä havaintoja niin ylläpidon kuin kehittämisen näkökulmasta.

  Periaatteet
  Periaatteet
 Kokonaisarkkitehtuurityön elementit
 Kokonaisarkkitehtuurityön elementit
  Linjaukset
  Linjaukset
  Hallinta- ja omistajuusmalli
  Hallinta- ja omistajuusmalli
  Sidosryhmät
  Sidosryhmät
  Strategia
  Strategia
  Visio
  Visio
  pdca & mot
  pdca & mot
  Kehittämisvaatimukset
  Kehittämisvaatimukset
  Kehittämistavoitteet
  Kehittämistavoitteet
  Vaatimustenmukaisuus
  Vaatimustenmukaisuus
  Regulaatio
  Regulaatio
  Standardit
  Standardit
  Ohjeet
  Ohjeet
  Laatukäsikirja
  Laatukäsikirja
  Cookbook
  Cookbook
  Menetelmät
  Menetelmät
  Työkalut
  Työkalut
  Vuosikello
  Vuosikello
  Mittarit
  Mittarit
  Pipeline
  Pipeline
Viewer does not support full SVG 1.1

Kuva: Arkkitehtuurityön elementit

Yritysarkkitehtuuri (paremmin tunnetaan nimeltä kokonaisarkkitehtuuri) jaetaan kahteen osaan, eli Liiketoimintamalliin ja Toimintamalliin. Näkökulmista tärkein on Liiketoimintamalli, jonka kautta asiakkaat saavat palvelua ja lisäarvoa, ja josta selviää myös organisaation business / ansaintalogiikka.

  Liiketoimintamalli
  Liiketoimintamalli
  Toimintamalli
  Toimintamalli
  Toimintaympäristö
  Toimintaympäristö
  Yrityksen palvelut
  Yrityksen palvelut
Asiakas
Asiakas
  Tiedot
  Tiedot
  Sovellus
  Sovellus
  Teknologia
  Teknologia
  Prosessi
  Prosessi
Viewer does not support full SVG 1.1
Esimerkkejä yritysarkkitehtuurin, tai toiselta nimeltään kokonaisarkkitehtuuri - käsitteen kuvauksesta

Yritysarkkitehtuuria (YA) vastaavan englanninkielisen enterprise architecture – termin käännöksenä käytetään myös kokonaisarkkitehtuuri -termiä. Useimmissa määritelmissä yritysarkkitehtuuri kuvaa yritystason tietojärjestelmien suhteita yrityksen liiketoiminnallisiin tavoitteisiin. MIT Center for Information Systems Researchin mukaan:

‘Yritysarkkitehtuuri on yrityksen operointimallin mukaisia integraatio- ja standardointivaatimuksia vastaava liiketoimintaprosessien ja IT infrastruktuurin organisointilogiikka.’

The Enterprise Architecture Research Forum määrittelee YA:n seuraavasti:

.. ‘keskeisiä sosio-teknisiä elementtejä, näiden suhteita toisiinsa ja ympäristöönsä kuvaava jatkuva käytäntö, jonka tavoitteena on tehdä monimutkainen kokonaisuus ymmärrettäväksi ja hallita muutosta.’

Kolmannen kattavan määritelmän yritysarkkitehtuurista tarjoaa IFEAD (Institute for Enterprise Architecture Developments):

‘Yritysarkkitehtuuri on kattava ilmaisu yrityksestä: punainen lanka joka sitoo liiketoimintasuunnittelun näkökulman, kuten vision, strategiat ja governance periaatteet, liiketoimintaoperoinnin näkökulman, kuten liiketoimintakäsitteistön, organisaatiorakenteet, prosessit ja tiedot, automatisoinnin näkökulman, kuten tietojärjestelmät ja tietokannat, sekä liiketoiminnan mahdollistavan teknologisen infrastruktuurin, kuten tietokoneet, käyttöjärjestelmät ja verkot.’

Useimmille määritelmille yhteistä on yritysarkkitehtuurin holistisuus. Eroa määritelmissä on lähinnä näkökulman painotuksista, joissain määritelmissä painotetaan tietotekniikan osuutta ja toisissa kokonaisuutta kuvataan hieman enemmän liiketoimintalähtöisesti aina kuitenkin huomioiden tietojärjestelmät, joiden avulla keskeiset prosessit toteutetaan.

 

(Lähde: Wikipedia #Yritysarkkitehtuuri)

Toimintamalli kuvaa toiminnan rakennetta ja pyrkii tukemaan suunnittelua, jolloin lopputuloksena syntyy ehjempi kokonaisuus. Toimintamallissa puhutaan ns. nelikerrosarkkitehtuurista: Toiminta, tieto, järjestelmä ja teknologiasta. Rakennekuvauksia voidaan käyttää mm. sidosryhmien kanssa yhteisenä keskustelupohjana erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen läpikäynnille.
Näkökulmajäsennys pyrkii helpottamaan suunnittelua esimerkiksi tiedonhallinnan rakenteessa.
Toimintamallin ajureina toimivat ydinprosessit, joista on avattava kunkin prosessin tuotos, prosessien yhteen toimivuus, kriittiset toiminnot ja toimijat, sekä turvattava toiminnan jatkuvuus.

Asiakkaiden tarpeet
Asiakkaiden tarpeet
Ekosysteemiä  ohjaava
KA periaatteellinen taso
Ekosysteemiä  ohjaava...
Ydinprosessi D
Ydinprosessi D
Tukiprosessit
Tukiprosessit
Toimintaan liittyvä jatkuva parantaminen
Toimintaan liittyvä jatkuva parantaminen
Tyytyväiset asiakkaat
Tyytyväiset asiakkaat
Johtaminen
Johtaminen
Ydinprosessi C
Ydinprosessi C
Ydinprosessi B
Ydinprosessi B
Ydinprosessi A
Ydinprosessi A
Viewer does not support full SVG 1.1

KUVA: Toimintamallin tärkeimmät osat avataan kuvaamalla ensin ydinprosessit

Miten arkkitehtuurityö voisi sijoittua organisaatioon?

Arkkitehtuuritiimi voisi olla omana yksikkönä osana organisaatiota. Tähän vaikuttaa monta tekijää, ja merkittävimmät tekijät ovat volyymit ja arkkitehtuuri laadullisena tekijänä joko tuotteissa tai palveluissa. Arkkitehtuurityö voisi olla myös sisäänrakennettuna liiketoimintayksikköön joko omana resurssina tai ulkoistettuna palveluna. Merkittävä kysymys kuuluu, että miten ratkaistaan suunnittelu ja miten suunnittelun tuotosten toimeenpano?

Kehitystiimit
Kehitystiimit
Arkkitehdit
Arkkitehdit
Asiakkaat
Asiakkaat
CIO
CTO
CIO...
CEO
CEO
Johtaminen
Johtaminen
IT-toiminta
IT-toiminta
KA Suunnittelu
KA Suunnittelu
Kehittäminen
Kehittäminen
Julkaisu
Julkaisu
Uusien
palveluiden käyttö
Uusien...
Muutostenhallinta
Muutostenhallinta
LT suunnitelma,
Visio ja strategia
LT suunnitelma,...
IT-visio 
IT-Strategia
Jatkuvuus ja tukimalli
IT-visio...
Kyvykkyydet, olemassa oleva rakenne,
uudet ratkaisut,
jne.
Kyvykkyydet, olemassa...
Kehityspaketti
Dokumentointi
Versionhallinta
Kehityspaketti...
Uusi versio, uusi toiminta, ohjeet
koulutus, 
käyttöoikeus,
Uusi versio, uusi toi...
Arvo
Arvo
Viewer does not support full SVG 1.1

KA Trendit

  • Arkkitehtuuritekeminen on liiketoimintalähtöistä ja toiminta asiakaskeskeistä.

  • Mallinnetaan ja suunnitellaan (visualisation).

  • Yhdessä tekemisen taito, kokeilukulttuuri ja jatkuva oppiminen.

  • Yksinkertaiset palvelut ja keskitetyt ratkaisut.

  • Kokonaisuuksien hallinta (arkkitehtuurityö).

  • Verkottunut toimintamalli (blockchain).

  • Kivijalka muuttaa nettiin (ecommerce).

  • Standardiratkaisut, pilvi- ja mikropalvelut ja teknologian vuokraus.

  • Tietoarkkitehtuuri, jossa keskeisintä ovat laatu ja ohjausmekanismit.

  • Digitaalisuus, automaatio ja IOT (robotiikka ja tekoäly).

  • CSI, Agile, SAFe ja DevOps.

KA – Kypsyystaso

Mihin sijoittuu organisaatiosi kokonaisarkkitehtuurin kyvykkyys ja kypsyystaso?

  1. Alustava. Toiminnan prosesseja ei ole määritelty, toimivuus riippuu henkilöstöstä.
  2. Osittainen. Jo kerran toteutetut palvelut pystytään toistamaan keskimäärin samanlaatuisina. Avainprosessit on alustavasti määritelty.
  3. Määritelty. Arkkitehtuuritoiminta on standardoitua ja kuvattu organisaation tarpeiden mukaisesti.
  4. Johdettu. Arkkitehtuuritoiminnan laatua mitataan säännöllisesti ja mittausten perustella korjataan prosesseja tarvittaessa.
  5. Optimoitu. Substanssitoimintaa optimoidaan kokonaisarkkitehtuurin ja pitkäjänteisen suunnittelun avulla.
Kyvykkyys ja kypsyystason kuvaukset

Taso 1 – Alustava
Taso yksi (Alustava) edustaa tilannetta, jossa arkkitehtuurinhallinnan prosesseja tai organisaatioita ei ole selkeästi määritelty, mutta tietoisuus kokonaisarkkitehtuurin tarpeesta on tiedostettu. Tämä on taso, jolle kaikki itsearviointia tekevät organisaatiot ainakin joiltain osin yltävät. Osaaminen ja substanssitoiminnan tuki on vähäistä tai satunnaista. Arkkitehtuurinhallinta ei ole tiimityötä ja arkkitehtuurin laatu riippuu yksittäisistä asiantuntijoista. Tasolla yksi organisaatio kuitenkin jo tiedostaa kokonaisarkkitehtuurin tarpeen.

Hyödyt:

  • Tasolla yksi oleva organisaatio on selvästi jo tunnistanut kokonaisarkkitehtuurin tarpeen ja sen mahdollisen kyvyn tuoda pitkäjänteisyyttä ja systemaattisuutta toiminnan ja tietoteknisten palvelujen kehittämiseen.
  • Kiinnostus ja tiedostaminen sekä ensimmäiset askeleet ovat välttämättömiä arkkitehtuurityön kehittymiselle.

Taso 2 – Osittainen
Tasolla kaksi (Osittainen) osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina. Kokonaisarkkitehtuuritoiminnan systematisointi ja osaamisen kehittäminen on käynnistetty. Tyypillisesti joitakin arkkitehtuurin menetelmiä on otettu organisaationlaajuisesti käyttöön. Usein Osittainen –tasolla organisaatio kykenee toistamaan varsin systemaattisesti jo aikaisemmin arkkitehtuurissa käsiteltyjä aiheita (esim. teknologia-arkkitehtuurin kuvaus uusissa järjestelmissä), mutta kattavaa prosessinäkemystä tai toimintamallia arkkitehtuurityölle ei vielä ole.

Hyödyt:

  • Organisaatiolla voidaan todeta olevan pysyvää kokonaisarkkitehtuurimenetelmiin liittyvää toimintaa. Organisaatio on saanut tehtyä joitakin arkkitehtuurikuvauksia, käyttää osittain sovittuja metodeja ja osaamista alkaa kertyä.
  • Kokonaisarkkitehtuurityön kehittäminen on hyvässä vauhdissa ja kehittäminen on melko laaja-alaista ja osin jo tuloksellista.

Taso 3 – Määritelty
Tasolla kolme (Määritelty) arkkitehtuurissa noudatetaan julkisessa hallinnossa standardoituja prosesseja ja kuvausmalleja. Myös arkkitehtuurinhallinnan toiminta on organisoitua ja perustuu dokumentoituihin vastuisiin. Määritelty –tason organisaatio on kuvannut kattavasti arkkitehtuurimenetelmän ja sitä koskevat hallintamenettelyt hyödyntäen alan parhaita käytäntöjä. Arkkitehtuurimenetelmä
ja hallintamalli on jalkautettu ja sitä käytetään osana normaalia toimintaa.

Hyödyt:

  • Tasolla kolme on saavutettu systemaattinen kokonaisarkkitehtuurin hallinta. Organisaatiossa voidaan sanoa olevan kokonaisarkkitehtuurimenetelmä laajassa toiminnan ja sähköisten palvelujen kehittämisen käytössä.
  • Arkkitehtuurityö on suunnitelmallista ja prosessimaista toimintaa, perustuu yhteisesti sovittuun, julkisen hallinnon yhteiseen malliin ja osaaminen on hyvällä perustasolla. Organisaatio on tuottanut ja pystyy tuottamaan nyky- ja tavoitetila-arkkitehtuureja (viite- ja kohdearkkitehtuureja) siten, että nämä aidosti ohjaavat tietojärjestelmien ja toiminnankin kehittämistä selkeään, yhdessä hyväksyttyyn suuntaan. Organisaatio pääsääntöisesti täyttää tietohallintolain velvoitteet.
  • Tällä tasolla organisaatio voi jo välttää keskeisimmät päällekkäisyydet ja toteuttaa kustannustehokkaita, todennetusti toiminnan lähtökohdista suunniteltuja korkeatasoisia sähköisiä palveluita. Yhteiset ratkaisut ja palvelut ovat elinkaareltaan kestäviä eikä niitä tarvitse järjestelmäkohtaisesti uusia.

Taso 4 – Johdettu
Tasolla neljä (Johdettu) arkkitehtuurikuvausten ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista johdetaan ja mitataan säännöllisesti – KA-toiminta on jatkuvan kehittämisen piirissä. Mitatut tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä. Korjaavien toimenpiteiden läpivientiä seurataan aktiivisesti. Tämä taso korostaa arkkitehtuurin kontrolliprosesseja ja jatkuvaa kehittämistä. Johdettu –tasolla tulee mitata toimivuuden lisäksi myös KA-mallin noudattamista. Kaikissa osa-alueissa toimivuuden ja yhteisesti sovittujen menetelmien mittaaminen ja mittaamisen vastuutus korostuu. Tason 4 kontrolliprosessien avulla voidaan varmistua arkkitehtuurimallin toimivuudesta sekä seurata saavutettavia hyötyjä.

Hyödyt: 

  • Organisaatio on saavuttanut jatkuvasti kehittyvän arkkitehtuuritoiminnan tilan, jossa ns. kontrolliprosesseilla voidaan varmistaa sekä arkkitehtuurityön tuloksellisuus että se, että yhdessä sovittuja menetelmiä ja linjauksia aidosti noudatetaan
    kaikessa kehittämisessä ja toiminnassa.
  • Arkkitehtuurityö on mitattavaa ja kattavasti johdettua. Osaamista, kuvauksia, dokumentointia ja menetelmiä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti – virheistä opitaan ja laatu paranee.

Taso 5 – Strateginen
Taso viisi (Strateginen) on ylin arkkitehtuurinkyvykkyyden tasoista. Organisaatiossa, jossa arkkitehtuurikyvykkyys yltää tälle tasolle, arkkitehtuuri on kiinteästi integroitu osaksi toiminnan suunnittelua ja johtamista. Tällä tasolla arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline. Strateginen –tason arkkitehtuurimallilla voidaan varmistaa arkkitehtuurin pitkäjänteiden, ennakoiva tuki substanssitoiminnalle. Organisaatio toimii aktiivisena esimerkkinä koko julkisen hallinnon KA-toiminnalle.

Hyödyt:

  • Organisaatio on saavuttanut kokonaisarkkitehtuuritoiminnan edelläkävijän aseman. Organisaatio on vertaisryhmässään valtakunnan huippua. Organisaatio kehittää sekä itsenäisesti että verkostona muiden kanssa arkkitehtuurimallia ja sen osia aktiivisesti ja tuloksellisesti.
  • Kokonaisarkkitehtuuri on johdon keskeisimpiä työvälineitä strategisessa ja taktisessa toiminnan suunnittelussa. Organisaatiolla on kristallinkirkas kuva kokonaisarkkitehtuurin rajoitteista ja se osaa täydentää sitä muilla laatumenetelmillä.

PS. Yleisesti arvioinneissa ollaan liian optimistisia, joten tasomittauksen kannattaa tehdä laskennallisesti

Malli: Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Ole yhteydessä jo tänään:

Together We Are Better!